”Voi kurjuus” – näin Harri Heliövaara tilitti pettymystään

Harri Heliövaaran ja Henry Pattenin osalta Toronton ATP-turnaus päättyi yllättäen jo toisella kierroksella.

Heliövaara ja Patten lähtivät otteluun suosikkeina, mutta hävisivät Fernando Rombolille ja John Patrick Smithille suoraan kahdessa erässä. Pettymys oli Heliövaaralle iso, eikä hän peitellyt sitä blogissaan.

– Voi kurjuus. Ei päästy tänään Henryn kanssa oikein missään vaiheessa omalle tasollemme, ja vaikka saimmekin väännettyä toisen erän matsipallojen takaa kotiin, niin kolmannessa erässä tuli yksinkertaisesti tyrittyä liikaa. Aika huonot fiilikset jäi tästä matsista, eikä kisasta ylipäätänsäkään hirveästi jäänyt käteen, mutta ei auta kuin kääntää katseet eteenpäin, Heliövaara kommentoi.

Heliövaaran kantapää on vihoitellut. Sillä hän ei lähtenyt selittelemään.

– Aika tyhjä oli olo matsin jälkeen, sillä olihan tappio valtava pettymys. Kantapää pysyi mukana suorastaan hämmästyttävän hyvin, mutta muuten oltiin kyllä pahasti tuuliajolla. Syöttö ei kulkenut kaksisesti kummallakaan, ja tuplia tuli yhteensä peräti yhdeksän, mutta vielä enemmän pihalla oltiin palautuspelissä, joka vielä tuntui vain huononevan matsin aikana. Ei löytynyt takakentältä minkäänlaista pallokontrollia, ja virheitä tuli vähän joka suuntaan. Välillä toki tuntui, että varsinkin omassa palauttamisessa tuli erinomaisiakin lyöntejä, mutta joko ne olivat hiuksenhienosti ulkona tai sitten mokasimme seuraavan lyönnin. Emme saaneet aikaiseksi ainuttakaan murtopalloa koko ottelussa.

– Henkisestikään emme päässeet matsissa oikein missään vaiheessa parhaalle tasollemme. Toisessa erässä pidimme kyllä hienosti pään kylmänä ja kuin ihmeen kaupalla kiinnitimme itsemme vielä mukaan taisteluun otteluvoitosta, mutta lopulta tuli tuokin mahdollisuus heitettyä hukkaan. Tuntui, että melkein jokainen hävitty syöttöpiste oli meiltä enemmän lahjoitus vastustajien suuntaan kuin heidän hyvyyttään ja jotenkin sama fiilis jäi myös koko matsista. He eivät juurikaan tehneet tyhmyyksiä, mutta eivät he myöskään mitään erityistä esittäneet. Me emme vain saaneet peliämme millään kunnolla raiteilleen. Tai no kyllähän vastustajat varsin monipuolisesti syöttivät, ja erityisesti täytyy nostaa hattua Rombolille, joka syötti jatkuvasti kakkosia kenttään yli 170km/h nopeudella, Heliövaara jatkoi.

Pelit jatkuvat Heliövaaralla ja Pattenilla ensi viikolla Cincinnatissa. Se on heillä viimeinen turnaus ennen US Openia.

– Kantapääni vaatii varmasti päivän tai parin levon, mutta Cincinnatin kisa alkaa nelurin osalta vasta viikon päästä maanantaina, joten ei tässä sinänsä hätää ole. Suuntaamme seuraavaksi porukalla Henryn luokse Chapel Hilliin, jossa saamme hitsattua tiimihenkeä ja yhteispeliä varmasti taas parempaan suuntaan. Ja päivä päivältä myös Pohjois-Amerikan kuumat olosuhteetkin alkavat tuntua normaalimmilta. Ja pallotkin toivottavasti pysyä jänteissä. Aina ei voi voittaa, mutta onneksi kisoja tulee aina lisää.